Mieleni vetää vuoristorataa, ylös ja alas ja mutkittain. Yritän luottaa J:hin, mutta koko ajan päässäni kehitän salajuonia ja pettämiskuvioita joita ei vaan ole. Vai onko? Sehän onkin hyvä kysymys. Onko sänky oikeasti sekaisin ja metrin irti seinistä, koska avaimet olivat hukassa, oliko yksi olut ja ajokyvyttömyys vain tekosyitä. Paljon mietittävää ja liian vähän vastauksia. Vai olenko tosissaan niin mustasukkainen ja vainoharhainen, että keksin näitä juttuja päästäni. Suhteemme alku J:n kanssa hipoi täydellisyyttä, on se sitä välillä vieläkin. Samaan aikaan "se oikea" voi tuntua niin hyvältä ja silti niin pahalta.

Krapulakin painaa niskaa samalla, kun yrittää järkeillä asioiden kulkua. Päätin töiden jälkeen lähteä entisen kämppäkaverini A:n kanssa kaljalle, hänellä kun sattui tulemaan tili. A on aina ollut kuin veli minulle, hän oli se mies jolle pystyi puhumaan kaikesta. Tilitettyä hänelle ongelmistamme, otimme yhteyttä blondiin. Blondi oli aiemmin lupautunut kaljalle kanssamme, mutta syystä tai toisesta hän ei vastannut. Taas juolahti siis mieleeni teoriat Blondista ja J:stä. Painuimme vakkaripaikkaamme, joka loisti tyhjyydellään. Kymmenien eurojen ja jallujen jälkeen käsiimme tarttui Mikki. Karaokesta törähti käyntiin Pmmp:tä, Janne Hurmetta ja muita suomalaisia. Sain illan aikana puhuttua myös exäni nykyisen kanssa, mukava tyttö vaikka nuori olikin. Soitimme puhelin listamme läpi seuran puutteessa ja blondia taas pommitimme. Kumottuamme vielä muutamat huurteiset, luovutimme ja lähdimme A:n luokse. 

Pitikö J:n kertoi halailleensa blondia? Luuliko hän todella, että se parantaisi oloani.