tiistai, 13. huhtikuu 2010

Jos lyöt vielä kerran, niin minä tapan sut.

Ilta käynnistyi muutaman punaviini lasillisen merkeissä K:n kanssa. Fiilisteltiin pmmp:tä (jota oli tarkoitus lähteä myöhemmin Grand Casinolle katsomaan), naukkailtiin muutamat lasit punkkua ja laitettiin itseämme lähtökuntoon. Matkaan tarttui myös ex poikakaveri uuden tyttöystävänsä kanssa. Jotenkin tuntui oudolta, että exän näkeminen uusi tyttö kainalossaan ei herättänyt minkään näköistä tunnetta. Vaikka kesti suhteemme kuitenkin lähemmäs pari vuotta. Tästähän pitäisi tietty olla ihan iloinen, sillä onhan hän yksi niistä ainoista entisistä heiloista joiden kanssa vielä ovat välitkin säilyneet.

No, joka tapauksessa. Pitkän ja puuduttavan bussimatkan jälkeen olimmekin jo keskustassa. Olin ihan innoissani keikasta ja vielä iloisempi siitä, että se oli ilmainen. Lyhyeen loppui sekin huvi..

Ovelle tullessamme poke iski sen kummemmin kyselemättä suoraan kättä naamaan ja ilmoitti ettemme olleet tervetulleita keikalle. Siinähän sitten tiedustelin, että mistähän kumman syystä hän näin suoralta kädeltä esti sisääntulomme. "Olet ihan liian kännissä". Juurikin näin, purskahdin nauruun, sillä tiesin olevani täysin selvinpäin ja niin oli lähestulkoon koko muukin porukka. Hermostuin sitten tälle portsarille ja yritin soitella Casinolle, josta ei tietenkään mitään hyötyä ollut. Hetken aikaa tuittuiltuani siirryin viereiseen kapakkaan potemaan vitutustani.

Näinköhän sillä oli jotakin osuutta asiaan, että exäni tyttöystävänsä kanssa ovat punk henkisiä ja pukeutuvatkin hieman sen tyylisesti. Joka tapauksessa tämä portsari sai kyllä hermot kiehumaan sen verta paljon, että kaljan lisäksi kyytipoikana kurkusta alas lähti myös muutamat tequilat.

tiistai, 6. huhtikuu 2010

Wondering

Aloinkin miettimään tätä maahanmuuttaja tilannetta ja totesin Suomen valtion toimivan typerästi tässäkin asiassa. Jos suomessa on satoja tuhansia työttömiä suomalaisia, niin mikä ihmeen järki sanoo, että otetaan tänne nyt lisää maahanmuuttajia. Eikös se kannattaisi ensin hoitaa oman maan asiat kuntoon, ennen kuin aletaan lappamaan lisää populaa tänne. Sitten, kun vielä mietitään sitäkin, että jos suomalainen työtön ja maahanmuuttaja ovat yhtä päteviä työpaikkaa hakiessaan, niin maahanmuuttajaa suositaan ja hänet palkataan. Eikös tämä ole vähän niinkuin rasistista suomalaista kohtaan? Itse en ole koskaan ollut rasisti, ketuttaa vain tämä valtion tapa hoitaa asioita. Ja tottahan se on, että moni maahanmuuttaja asennoituu väärin maatamme ja tapojamme kohtaan. Naisten ahdistelua, väkivaltaista käytöstä, ilkivaltaa.. Silti meitä pyydetään kunnioittamaan heidän kulttuuriaan, vaikka he eivät kunnioita meidän.
Onko tämä sitten oikein? 

tiistai, 6. huhtikuu 2010

Konttorirotta

Ihmettelen taas töissä istuessani, että mitähän hittoa edes täällä teen. Ihmiset hokevat: "Se on arvokasta työkokemusta". Paskanmarjat, mitähän ne luulevat mun oppivan täällä kun päivästä toiseen istun 3/4 päivästä netissä ja sen pienen osan teen oikeita töitä. Ja rahaa tästäkin toihusta tulee naurettavan vähän.
Aamukin alkoi niin ihanasti, heräsin aamulla kuudelta keittämään kahvia, jotta saisin sen jokapäiväisin aamutupakkani nautittua parvekkeella, no nautinto siitä oli kaukana, kun parvekkeella odotti kissanpaska. Töihin lähdettyäni mietinkin bussissa miksi haisen kissankuselta, sitähän itseään se oli kun tajusin kissan kusseen takilleni. Aamuahan ei helpottanut sekään fakta, että nokkani vuosi ja kurkku oli kipeä. Myöhemmin kävi vielä ilmi, että "ilmaiset" näytekappaleet Evitan sukista kustansivatkin yllättäten korkoineen satoja euroja, eikä nyt ollut edes maanantai.
 
Olen aina ajatellut toimistotyön sopivan minulle, saa tehdä töitä rauhassa eikä tarvitse vääntää tekohymyä typerille ja vittumaisille asiakkaille, jota entinen työnkuvani asiakaspalvelussa oli. Enkä edes valittaisi, jos minulla jotakin työtä annettaisiin. Onpahan hyvin aikaa kirjoitella tänne blogiin, jotakin positiivista. 
 
Kerrankin parisuhde on ainakin kunnossa, voikin keskittyä valittamaan muista asioista.

torstai, 1. huhtikuu 2010

Paranoia

Mieleni vetää vuoristorataa, ylös ja alas ja mutkittain. Yritän luottaa J:hin, mutta koko ajan päässäni kehitän salajuonia ja pettämiskuvioita joita ei vaan ole. Vai onko? Sehän onkin hyvä kysymys. Onko sänky oikeasti sekaisin ja metrin irti seinistä, koska avaimet olivat hukassa, oliko yksi olut ja ajokyvyttömyys vain tekosyitä. Paljon mietittävää ja liian vähän vastauksia. Vai olenko tosissaan niin mustasukkainen ja vainoharhainen, että keksin näitä juttuja päästäni. Suhteemme alku J:n kanssa hipoi täydellisyyttä, on se sitä välillä vieläkin. Samaan aikaan "se oikea" voi tuntua niin hyvältä ja silti niin pahalta.

Krapulakin painaa niskaa samalla, kun yrittää järkeillä asioiden kulkua. Päätin töiden jälkeen lähteä entisen kämppäkaverini A:n kanssa kaljalle, hänellä kun sattui tulemaan tili. A on aina ollut kuin veli minulle, hän oli se mies jolle pystyi puhumaan kaikesta. Tilitettyä hänelle ongelmistamme, otimme yhteyttä blondiin. Blondi oli aiemmin lupautunut kaljalle kanssamme, mutta syystä tai toisesta hän ei vastannut. Taas juolahti siis mieleeni teoriat Blondista ja J:stä. Painuimme vakkaripaikkaamme, joka loisti tyhjyydellään. Kymmenien eurojen ja jallujen jälkeen käsiimme tarttui Mikki. Karaokesta törähti käyntiin Pmmp:tä, Janne Hurmetta ja muita suomalaisia. Sain illan aikana puhuttua myös exäni nykyisen kanssa, mukava tyttö vaikka nuori olikin. Soitimme puhelin listamme läpi seuran puutteessa ja blondia taas pommitimme. Kumottuamme vielä muutamat huurteiset, luovutimme ja lähdimme A:n luokse. 

Pitikö J:n kertoi halailleensa blondia? Luuliko hän todella, että se parantaisi oloani.

tiistai, 30. maaliskuu 2010

Role models

Päivä päivältä totean uudelleen ja uudelleen kuinka väärin seksuaalinen mainonta on. 
Musiikkikanavat pyörittävät videoitaan, joissa naiset kehräävät itseään autoja ja muita esineitä 
vasten pienen pienissä alusasuissaan. Millaisen kuvan yhteiskunta haluaa antaa nuorille 
murrosiän kynnyksillä oleville tytöille? Sitten isoherrat miettivät miksi tyttärensä pukeutuvat 
12-vuotiaana minihameisiin ja lyhykäisiin toppeihin, potevat bulimiaa ja itsetunto ongelmia.
Eivätkö nämä rahanahnet bisnesmiehet ja musiikin tekijät ymmärrä kuinka raskaasti nuori ihminen
voi ottaa tälläiset asiat roolimallinaan lähestulkoon alaston langanlaiha isotissinen julkimo?
Puhumattakaan jonkun jenkkiräppärin musiikkivideosta jossa kymmenen naista kiehnää ja roikkuu jonkun
blingbling äijän lahkeissa. 
Seuraavaksi mietitäänkin miksi on niin paljon raiskauksia ja pedofiliaa?   
Ja mistä lähtien musiikinteko on ollut ulkonäöstä kiinni, koko ajan on vähemmän ja vähemmän oikeasti
lahjakkaita muusikkoja sillä markkinat ja levy-yhtiöt tupataan täyteen Paris Hiltonin kaltaisia
kyvyttömiä pyrkyreitä, joiden "lahjat" on saanut aikaan vain ja ainoastaan miksaus laitteet. 
Takaisin vanhat kunnon artistit, jotka joutuivat mammonansa hankkimaan rankalla treenaamisella 
oikeilla kyvyillä tai pistäisivät edes nämä vähäpukeiset kultakurkut vaateostoksille, että jää
edes jotain arvaamisen varaan. 

  • Henkilötiedot

    Olen nuori, olen nainen, olen kovasanainen, mutta ymmärtäväinen.
    Minulla on vahvat mielipiteet, mutta mielipiteet ovat omiani, enkä niillä tarkoita ketään loukata tai todeta asioita vääriksi.
    Elämääni kuuluu mies, täydellinen mies, jota rakastan koko sydämmestäni. Siihen kuuluvat myös ihanat ystäväni, vähemmän ihanat ystäväni ja maailman suloisimmat kissani.
    Aloitin kirjoittamaan blogia, sillä minulla on paljon ajatuksia ja näkökulmia, joita tahdon jakaa.
    Elämässäni on sattunut ja tapahtunut paljon, mutta enemmän on vielä edessä.
    Carpe Diem

  • Tagipilvi